Sosiaalityön asiantuntijapalvelut

Läheisneuvonpito on asiakkaan läheisverkostoja aktivoiva sekä perheen osallisuutta vahvistava työmenetelmä, jota voidaan hyödyntää lastensuojelun asiakkuuksien eri vaiheissa. Läheisneuvonpitoon voidaan päätyä esimerkiksi läheisverkostoa selvitettäessä, huostaanottouhan alla tai vanhempien huoltajuuskiistojen yhteydessä. Neuvonpidon koollekutsujana toimii aina lapsen asiakasprosessista ulkopuolinen työntekijä, jolla ei ole yhteyttä asiakkaaseen liittyvään päätöksentekoon.

Läheisneuvonpito on strukturoitu työtapa. Varsinaisen läheisneuvonpidon ohella prosessiin kuuluu neuvonpitoa edeltävä valmisteluvaihe sekä läheisneuvonpitoa seuraavan seurantavaiheen tapaamiset. Neuvonpitoja järjestetään asiakkaan asioissa yleensä 2–5 kertaa. Neuvonpidossa tehdään kirjallinen sopimus, jonka toteutumista seurataan ja arvioidaan tapaamisten aikana.

Tarjoamme laadukasta läheisneuvonpidon palvelukokonaisuutta lastensuojelun asiakasprosessin tueksi. Hyvinvointialueen sosiaalityöntekijän kanssa käymme aina erikseen keskusteluja läheisneuvonpitoon liittyvistä toiveista, siinä käsiteltävistä aiheista sekä kokoonpanosta. Läheisneuvonpidon aikana hoidamme prosessiin kuuluvat käytännön järjestelyt ja kontaktoimme lastensuojelun asiakkuudessa olevan perheen ja hänen läheisverkostonsa, jonka kanssa neuvonpidossa on tarkoitus työskennellä.

Pääsääntöisesti lapsen vanhemmat sopivat lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta keskinäisellä sopimuksella. Mikäli sopimukseen ei kuitenkaan vanhempien keskinäisten näkemyserojen vuoksi päästä, voidaan asia viedä puolueettoman tuomioistuimen päätettäväksi. Lapsen huoltoa ja tapaamista koskevat asiat käsitellään tällöin oikeudessa, jossa päätöksen lasta koskevassa asiassa tekee tuomari.

Tuomioistuimen on lapsen huoltajuuden tai tapaamisoikeuteen liittyvien asioiden ratkaisemiseksi hankittava kaikki ratkaisun kannalta tarpeellinen tieto. Tällöin lapsen, huoltajien tai lapsen vanhempien asuinpaikan sosiaalilautakunnalta saatetaan pyytää olosuhdeselvitystä perheen tilanteesta.

Tarjoamme laadukasta selvitystyötä tuomioistuimen päätöksenteon perustaksi. Selvitykset tehdään aina parityönä, jotta voidaan varmistaa tehdyn selvityksen moninäkökulmainen asiantuntijuus. Olosuhdeselvityksen tekijöinä toimivat sosiaalityöntekijät. Kokonaisuudessaan prosessi kestää yleensä noin puoli vuotta ja sisältää keskimäärin 3–5 tapaamista per osapuoli.

Perhetilanteen selvitys on lastensuojelun ja perhesosiaalityön asiakkaille tarjottava korkealaatuinen sosiaalityöntekijävetoinen selvitys. Selvityksen aikana työskennellään tiiviisti asiakkaan ja hänen perheenjäsentensä parissa, kunnan sosiaalityöntekijän määrittelemänä ajankohtana. Työskentelyjakson aikana perhettä ja hänen verkostoaan tavataan sopimuksen mukaisesti.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijä voi tilata asiakkuudessa olevalle perheelle perhetilanteen selvityksen silloin, kun perheen kokonaistilanteesta halutaan lisäselvitystä, oikeanlaista tukimuotoa ei vielä tiedetä tai asiakasperhe ei ole hyötynyt aiemmista avohuollon palveluista. Selvitystyön tavoitteena on kartoittaa perheen tilanne mahdollisimman kokonaisvaltaisesti arvioiden erityisesti sitä, minkälaisesta tuesta perhe saattaisi jatkossa hyötyä.

Hyvinvointialueen tilaamassa perhetilanteen selvityksessä sosiaalityöntekijän työparina on toinen sosiaalityöntekijä tai perheterapeutti, perheen tilanteesta ja tarpeista riippuen. Työskentelyn aikana sosiaalityöntekijä tekee arvioinnin asiakkaan voimavaroista ja perheen tuen tarpeesta BBIC-arviointikehikkoa hyödyntäen. Perheterapeutin tehtävänä on tuottaa tietoa perheen vuorovaikutussuhteista ja niiden vaikutuksesta perhetilanteeseen.

Terapiaa voidaan käyttää monella tavalla tukemaan työkykyä ja työssä jaksamista. Työntekijöiden hyvinvointi on yrityksen parasta pääomaa. Tarjoamme terapeuttisia paketteja työntekijöiden työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tueksi. Paketteihin kuuluu 3–20 tapaamista työntekijänne tarpeiden mukaan, joko lyhytterapeutin tai psykoterapeutin kanssa. Tapaamiset sisältävät psykoedukaatiota, vakauttavaa työtä ja harjoituksia. Tapaamisia voidaan järjestää työntekijöille yksilötapaamisina tai heidän läheistensä kanssa.

Edunvalvojan tarkoituksena on lastensuojeluasiassa käyttää huoltajan sijasta lapsen puhevaltaa. Lastensuojelulain 22 § mukaan lapsella tulee lastensuojeluasiassa määrätä edunvalvoja silloin, kun huoltaja ei voi puolueettomasti valvoa tai edustaa lapsen etua tai edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai lapsen edun turvaamiseksi.

Tarjoamme hyvinvointialueille lastensuojelun edunvalvontaa. Kaikilla edunvalvojillamme on vankka kokemus lastensuojelusta sekä lasten ja nuorten kanssa työskentelystä ja heillä on soveltuva sosiaalialan koulutus.

Tuotamme sosiaalityöntekijän asiantuntijapalveluita sosiaalitoimen ja terveydenhuollon vaihtuviin tarpeisiin. Tällöin laillistettu sosiaalityöntekijä voi toimia joko sosiaalityöntekijän työparina tai mentori-työparina virkasuhteeseen juuri palkatulle tai vastavalmistuneelle työntekijälle. Meidän kauttamme on mahdollista saada pitkään sosiaalityötä tehnyt ja kokenut asiantuntija tukemaan sosiaalityöntekijän työtä.

Hyvinvointialueen sosiaalityöntekijän työparina työtehtäviin kuuluvat esimerkiksi asiakkaiden, perheiden sekä heidän läheistensä tapaamiset, yhteistyöpalaverit verkostojen kanssa, sosiaalityöntekijää avustavat työtehtävät, sosiaalityön asiakaskirjaukset sekä hyvinvointialueen työntekijään kohdistuva ammatillinen tuki tehtävälle työlle. Emme voi käyttää sosiaalityön virkasuhteeseen ominaista päätöksentekovaltaa emmekä tehdä päätöksiä.

Me sosiaalityöntekijät olemme laillistettuja sosiaalityöntekijöitä ja LVV:n rekisterissä.